1. maaliskuuta 2012

Reckless Story: How it all began?

Ensi viikolla tapahtuvan 7. vuosipäivän kunniaksi ajattelin aloittaa uuden juttusarjan.

Tämä juttusarja kertoo minulle tärkeästä yhtyeestä, Reckless Lovesta. Luvassa siis mm. keikkamuistelmia, mitä ajatuksia ja tunteita bändi on herättänyt vuosien varrella, sekä hassun hauskoja kuvia tottakai.

....

Ensimmäisessä merkinnässä valaisen hieman taustaa, kuinka tutustuin bändiin sekä heidän ensimmäisestä näkemästäni keikasta. 

Älkää kiinnittäkö liikaa huomiota oikeinkirjoitukseen tai kirjoitusasuun. Sisältö on tärkein :)

ENJOY!

....

Tämä tarina on tosi:

Oli vuosi 2005, kun näin Reckless Loven ensimmäisen kerran. Tämä on ala-asteelta tuntemani ystävän ansiota. Hän joskus muinoin (v. 2004 loppupuolella) näki bändin edesmenneeltä paikalliselta Starvisio TV-kanavalta, ja Perry Lane oli jäänyt erityisesti mieleen, joka oli nimenomaan kitaristin kiharoiden sekä taiteilijanimen ansiota.

Kävimme Iran kanssa samaa yläastetta ja olimme myös samalla luokalla. Hän kertoi nähneensä kyseisen bändin TV:ssä. Kiinnostuin kovasti ja päätin kotona käydä heidän nettisivuillaan. Katsoin kuvia bändistä haltioituneena ja ajattelin: ”Onpas hyvännäköinen basisti.”

Jonkun ajan päästä kävin kommentoimassa vieraskirjaan ja huomasin samalla tulevia keikkoja, ”9.3.2005 – Mäkihypyn maailmancup / Puijo”. Sinne täytyy ehdottomasti lähteä katsomaan millainen bändi on kyseessä.

Vihdoin koitti se ilta. Soitin Iralle, että olemme juuri perheeni kanssa lähdössä kotoa (kun hän oli myös tulossa katsomaan sitä bändiä). Pian olimme jo alueella ja etsimme lavaa. Oli jäätävän kylmä. Lava oli valkoisessa teltassa, jota lämmittivät vaivaiset kaksi lyhtyä ja spottivalot. Muu perheeni meni katsomaan mäkihyppykisoja, päätimme Iran kanssa jäädä telttaan. Istuimme lavan reunalle odottamaan.

Ensimmäisenä näin rumpalin olevan teltassa, pian telttaan tuli kuvista tuttu blondi, Olli sekä kiharahiuksinen mies, Pepe. Tunnistin heidät kun kävelivät ohitsemme ja sanoin blondille: ”Moi Olli”, kuului takaisin ”Moi!” sanoi Olli takaisin. Pian basisti Jallekin näkyi lavalla säätävän instrumenttiaan. Pepekin hyppäsi lavalle ja alkoi virittää kitaraansa.

Keikka alkoi ilotulituksen jälkeen. Ihmiset kerääntyivät valtavana massana telttaan halutessaan selvittää metelin alkuperän. Ensimmäinen kappale: ”We Want You”. Heti ensimmäisellä kerralla osasin kertosäkeistön sanat: ”We are Reckless Love, we want you..”

Ensimmäinen yhteiskuva!!!!


Perheeni oli myös katsomassa keikkaa jossain teltan takana. Äitini ei kestänyt paria kappaletta pidempää, vaan lähti odottamaan autolle. Myöhemmin hän kertoi, että blondi laulaja oli jäänyt hyvin mieleen. Veljeni ja isäni sentään katsoivat keikan loppuun.

Keikan jälkeen, kun teltta oli tyhjentynyt, veljeni tuli sanomaan, että täytyy lähteä kotiin. Lopuksi vielä kiitin keikasta ja sanoin, että varmasti nähdään vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei sinä anonyymi, jätäthän nimimerkkisi viestikenttään.
Ei asiatonta kirjoittelua, kiitos!

Hey anonymous, use a nickname, please.
No irrelevant comments.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...