Bury Your Demons

:: The Blanko ::

Viikon päästä on luvassa mm. The Blankoa. En ole nähnyt bändiä sitten viime syksyn, kun olivat keikalla Kuopion Henry's Pubissa. Näin The Blankon ensimmäisen kerran levynjulkaisukeikalla Helsingin Semifinalissa viime keväänä. :)

Tähän väliin pieni mainospläjäys:

The Blanko soittaa perjantaina 6.4. kaksipäiväisessä tatuointitapahtumassa Jyväskylän Pub Katseessa.

Kuva: www.pubkatse.fi

Koska pian on pääsiäinen ja seuraava maanantai on vapaata, lähden pariksi päiväksi Helsinkiin. The Blankolla on keikka sunnuntaina 8.4. Helsingin Bar Loosessa ja ajattelin kertalaakista mennä senkin katsomaan.

http://www.facebook.com/theblanko

:: theFALLEN ::

Englannin Yorkista ponnistava theFALLEN esiintyi ensimmäisen kerran suomalaiselle yleisölle viime kesänä.  Bändi nähtiin Suomessa edellisen kerran marraskuussa. Nyt theFALLEN palaa jälleen ja kovempana kuin koskaan.

04.04.2012 - Jatuli, Haukipudas
05.04.2012 - Nuclear Nightclub, Oulu
06.04.2012 - Pasha Fest, Varkaus
07.04.2012 - Bar Backstage "Bäkkäri", Helsinki


theFALLEN julkaisee debyyttialbumin "Bury Your Demons" 1. toukokuuta 2012.

www.facebook.com/theFALLENonline

Aiemmat merkinnät theFALLENista:
http://kingdomofspeedprincess.blogspot.com/2011/06/kissoja-ja-puudeleita.html
http://kingdomofspeedprincess.blogspot.com/2011/06/kesa-karpaset.html

Get Your Hands Dirty

Nämä kaksi seuraavaa bändiä olen missannut heidän ollessaan ensimmäistä kertaa keikalla Suomessa syksyllä 2010. Tutustumisen arvoisia molemmat :)

:: CRAZY LIXX ::

Crazy Lixx on kotoisin Ruotsista. En yhtään muista milloin aloin kuuntelemaan kyseistä bändiä. Se oli kuitenkin sitä aikaa, kun Vic Zino soitti vielä Lixxeissä. Nykyään hän on Hardcore Superstarin riveissä.

Bändin uusi albumi, Riot Avenue, ilmestyy 20. huhtikuuta. Julkaisuajankohta Suomessa on 25. huhtikuuta.

Levyn ennakkotilauksen voi tehdä mm. Levykauppa X:n sivuilta: http://www.recordshopx.com/artist/crazy_lixx/riot_avenue/#cd

:: JETTBLACK ::

Tutustuin bändiin sattumalta kesällä 2010, kun Reckless Love julkaisi heidän ensimmäisen Britannian kiertueen lämppäribändin. Jettblack on siis Englannista.

Bändiltä ilmestyy tulevana kesänä toinen albumi nimeltä Raining Rock. Edellisestä kiekosta on kulunut vajaa kaksi vuotta.

Tapasin Jettblackin basistin, Tomin ja kitaristi-laulajan, Willin Reckless Loven keikalla Lontoossa viime marraskuussa. Koko reissuraportin voit lukea tästä. 

...


LAST BUT NOT LEAST,
THANKS FOR BOTH BANDS FOR BEING HERE FOR US ;)

Duunia, duunia, duunia

Torstaina oli Rokkibreikin oma keikka Äksrockin ennakkoklubilla Äänekosken Pub Markuksessa. Treenasimme aamusta lounaaseen. Kahden aikoihin alkoi roudausoperaatio. Kannoimme kamat sisään Markukseen ja palasimme takaisin koululle.

Seitsemän aikoihin Matti tuli hakemaan. Lähdimme Markukseen pystyttämään äänentoistoa.

Itse keikka meni hyvin, vaikka yleisöä ei ollutkaan mainittavasti. Sain laulaessa energiaa kahdesta viimeisestä biisistä; Hanoi Rocksin versio Up Around The Bendistä sekä Pelle Miljoonan Tahdon Rakastella Sinua kappaleesta. :) Meidän jälkeen soitti äänekoskelainen bändi The North.

:: Iisalmi ::

Perjantaina oli luvassa lisää keikkahommia (mm. ajamista, roudausta, pystyttämistä sekä purkamista) työssäoppimispaikan puolesta. Bänditapahtuma Iisalmen Nuorisotalolla. Esiintyjinä mm. Hitlantiksen Bon Jovi-kisan voittaja, kuopiolainen Block Buster, iisalmelainen bändi Shots On The Rocks sekä Halavatun Papat.

Sain tehdä valoja Shots On The Rocksin keikan aikana. Näin kyseisen yhtyeen ensimmäisen kerran Iisalmen Oluset festareilla viime kesänä.

Block Buster

Halavatun Papat

Bändien jälkeen purimme ja pakkasimme kamat autoon ja lähdimme ajelemaan takaisin Jyväskylään. Meni todella myöhään ennen kuin olimme perillä. Pääsin viiden aikoihin nukkumaan.

:: Lauantai ::

Lauantaina oli vuorossa Äksrockin toinen keikkailta. Tapahtuma alkoi perjantaina. Illan työtehtävänä oli laittaa rannekkeita asiakkaille. Parasta illassa oli Kallion poken tekemä kuuma kaakao kermavaahdon kanssa. :)

Bändien lopetettua laitoimme kamat peräkärryyn ja ajoimme opistolle. Perillä olimme joskus neljän aikoihin. Pientä yöpalaa ja sitten petiin.

:: Sunnuntai ::

Heräsimme noin puolen päivän aikoihin. Tein aamupalaa ja aloin katsomaan Muumeja. Maija lähti Jyväskylään.

Olin ostanut perjantaina leipomistarvikkeita; mm. maitoa ja munia. Muumien katsomisen lomassa pyöräytin helpon pannukakkutaikinan Muumimamman tapaan. :) Olisi pitänyt ostaa lisukkeeksi kunnon hilloa ja kermavaahtoa. Vaniljajäätelökin olisi sopinut mainiosti.

Jälkikirjoitus

Työharjoittelua on jäljellä vielä vajaat kaksi viikkoa. Sen jälkeen palataan "normaaliin" elämään opistolla.

BALLS OUT!

Tänään oli mielenkiintoinen maanantai. En saanut työpaikalla mitään aikaiseksi. Lähetin pari talkoohakemusta festareille, mutta siihen se jäi. Totesin työpaikkaohjaajalleni, että pisti miettimään onko minusta oikeasti toimistohommiin. Pidän enemmän käytännön asioista ja käsillä tekemisestä. Mutta pitäähän jonkun ne paperihommatkin tehdä. Aamusta iski myös keikanjälkeinen masennus.

Töiden jälkeen kävin ostamassa Classic Rock -lehden. Lehden ostettuani kävelin Anttilasta ulos ja vastassani oli mies korin kanssa. Selitti jotain taidejutuista ja tarjosi kookospalloja. Sain hyvän mielen sekä itselle, että miehelle, kun tein samalla pienen lahjoituksen taiteen hyväksi. Odottaessani bussia kävin vielä ostamassa pieniä suklaamunia. Nams. Tätä olen kaivannut.

Cocoballs!

Kuka haluaa munaa?

Pisti hieman hymyilyttämään, kun luin bussissa matkalla opistolle Reckless Loven kolmesivuista haastattelua Classic Rock lehdestä. Ollista kirjoitettiin seuraavasti: "golden-maned Viking love-god singer". Lisäksi Universal kuvailee bändiä mm. näin: "the Barons of Boinky-Boink". :D

:: HAIL TO THE MERRY METAL ::

Viime viikonloppu oli yksi parhaimmista tässä kuussa.

Riikka soittaa vaille kaksi iltapäivällä, vastaan: "Oon ihan kohta siellä, menee pari minuuttia." Otin Riikan kyytiin ja ajoimme auton parkkiin entisen kouluni viereen.

Keikkapaikalle saavuttuamme paikalla olikin jo muutamia tuttuja, Tessa, Ira, Anna, Hanna-Mari, Hanna... Siinä muutama tunti oltuamme lähdimme Riikan kanssa hakemaan kännykkääni autosta ja samalla kävimme McDonaldsista "ravitsevaa" syötävää.

Jonotus meni yllättävän nopeasti hyvässä seurassa. Iltapäivän kuluessa seuraamme liittyivät myös Jenna ja muutamia muita, joita en nyt tähän hätään muista :)

Tuntia ennen ihmiset järjestäytyivät jonoon. Tuli pientä kränää järjestyksestä, mutta lopulta naurettiin koko asialle. Taloon oli kaksi sisäänpääsyä, toisesta pääsi ennakkolipulliset ja toisesta ilman. Jonotimme pääoven edessä. Kun ovet aukaistiin, ladoin rahat tiskiin, heitin takin narikkaan ja juoksin vauhdilla saliin. Pääsimme toiseen riviin keskelle.

Lämppärinä toimi Perk. Yhtyeessä oli tuttu rumpali yläasteajoilta. Itse en kuulu kyseisen musiikkityylin kuuntelijoihin, mutta taitavia muusikoita he ovat. Fiilistelymusiikiksi erittäin toimivaa.

Reckless Love onkin sitten toinen tarina.. Lämppärin lopetettua astuu Pepe lavalle ja yleisö alkaa kiljumaan täyttä päätä. Seuraavassa sekunnissa tulee Jalle ja kiljuminen jatkuu. Eikä siinä vielä kaikki, Hessun ilmaannuttua lavalle teinien kurkut huutavat hoosiannaa. Tässä vaiheessa olisi tarvittu korvatulppia. Keikka ei ollut vielä edes alkanut. Pyörittelimme vain päitämme Riikan kanssa.

Holtittoman rakkauden settilista oli yllätyksiä täynnä. Kappaleita tuli niin vanhalta, kuin uudelta albumilta. :) Keikka oli tajuton, niin kuin aina. Voisin jopa verrata Lontoon meininkiin. Yleisö oli hurmiossa. Kaikki huusi, hyppi ja kiljui. Eturivin aita meinasi kaatua monta kertaa, kun ihmiset työntyivät takaa yrittäessään koskettaa Ollia tai Pepeä. Hiki virtasi niin bändillä kuin yleisöllä. Fiilis oli nähtävästi katossa ellei taivaissa.

Reckless Love soitti viimeisenä biisinä "One More Timen". Ei aikaakaan kun jätin paikkani ja juoksin taakse hyppimään innoissani. Riikka tuli perästä aivan yhtä sekaisin. Takana seisoskelivat myös Mimosa, Miitu, Henri, Venla, Jani, Paula ja Saija. :)

Keikan jälkeen oli vuorossa nestetankkaus. Kun muut jäivät odottamaan pojilta nimmareita, lähdimme Riikan kanssa ulos. Jonkun ajan päästä Perkin pojat tulivat myös ulos. Vaihdoimme pari sanaa heidän kanssaan.

Talo alkoi pian tyhjentyä. Kävelimme nuokkarin taakse, siellä oli poikien keikkabussi. Joitakin ihmisiä pyöri bussin ympärillä. Hessu tulee ja näyttää hyvin kiireiseltä. Riikka pyytää miestä pikaisesti kuvaan. "Luulis kameran olevan jo valmiina.." Hessu sanoo virne naamallaan. Otimme nopeasti kuvat.

Hetki bussin lähtemisen jälkeen ulos tulivat myös Olli ja Pepe. Mutta näin heidät vain vilaukselta. Loppuvaiheessa meinasi tulla itku, mutta pystyin hillitsemään itseni.

Voi kyllä sanoa, että yksi parhaimmista Reckless Loven keikoista. Ei ehkä paras, mutta sijoittuu vähintään Top10 listalle :)

Kiitos kaikille paikalla olleille. Erityiskiitos apinalaumalle <3

Reckless Story: We want you!

Seitsemän pitkää ja vaiherikasta vuotta on nyt takana, mutta jaksan edelleen uskoa Reckless Loveen. Minulla on ollut mahdollisuus nähdä miten he ovat kehittyneet musiikillisesti. Myös lavaolemus on parempi kuin vuosia sitten. Olen ollut mukana myös kehittämässä fanikantaa street teamin avulla. Siitä olen erittäin kiitollinen, että olen saanut paljon uusia kavereita sitä kautta.

Bändin ansiosta olen saanut rohkeutta olla oma itseni, luomaan oman tyylini ja musiikkimakuni. Teini-ikäisenä olin melko nirso musiikin suhteen. Kuuntelin vain tiettyjä genrejä mutta vuosien myötä olen alkanut kuuntelemaan musiikkia, joka yksinkertaisesti kuulostaa hyvältä. Oli se sitten mitä genreä tyylilajia. Teininä fanittamani artistit ja bändit ovat tulleet uudelleen mukaan kuvioihin.

Tässä vaiheessa merkintää on syytä laittaa joitain kuvia. Keväällä ilmestyi TKO-niminen promo EP, joka sisälsi kappaleet TKO, Smile For A Little While & We Want You. Jälkimmäinen on edelleen yksi suosikeistani. Ihan vaan sen takia koska siinä lauletaan: "We are Reckless Love, we want you". ;)

TKO (2005)

Edelliseen merkintääni viitaten, jatkan holtitonta stooria seuraavasti:

12.4.2005 – Hatsalan yläaste, Kuopio

Saimme kuulla edellisenä viikonloppuna naapurikoulussamme pidettävästä Reckless Loven keikasta. Keikka oli keskellä viikkoa, tiistaina. Lähdimme kesken biologian tunnin. 

Kävelimme Hatsalaan tutuksi tuntemaamme reittiä Marikan ja Jaanan kanssa. Pian huomasimme olevamme koulun pihassa ja heti etsimään salia, jossa bändi ilmeisesti soittaa. Emme meinanneet löytäneet vaan tietä täytyä kysyä. 

Kun pääsimme paikalle, näimme Sallan ja Nooran tulevan luoksemme: ”Te pääsitte tulemaan”. ”Joo”. Pian salin ovet avattiin ja kävelimme sisään. Katsoimme, kun koulun muut oppilaat kävivät istumaan salin lattialle, eivätkä tulleet lähellekään lavaa. Pakko myöntää, etten muista keikasta paljoakaan. Olli kävi juoksemassa yleisön seassa. Lasse otti keikan aikana kuvia bändistä.

Keikan jälkeiset tunnelmat olivat hyvin sekavia. Etsin hädissäni Ollia ja pyörin ympyrää. Pian kaverini sanoi: ”Se on tuolla”, minä: ”Missä?” ja jatkoin hätäisesti pyörimistä. Kun huomasin herran, heti sen jälkeen löysin itseni nauramasta lavan lattialta.

12.4.2005 Hatsala

12.4.2005 Hatsala (Huomaa Pepen iso tukka:D)

Pepellä oli kädessään Pepsi-pullo. Kysyin: ”Saanko vähän?". Pepe ojensi pullon ja otin pienen huikan. Hän naurahti kun annoin pullon takaisin ja sanoin: "Varo fanibakteereja!". Odotimme loppuroudaukseen asti, kunnes koulun rehtori tuli pyytämään pojat kahville, jonka jälkeen huutelin heidän peräänsä hyvästit.

"Lock up your daughter 'cause the boys are back"

Kämpässä hilpeä tunnelma. Soittimessa pauhaa Pyhät Tepot... Kävin eilen sen Anttilasta poistamassa ja halvalla lähtikin. Mukaan lähti myös pari elokuvaa; Woodstock ja Narnia - Prinssi Kaspian. Pari lehteä pitäisi myös hommata, Classic Rock & Sweden Rock Magazine. Jälkimmäinen sisältää Crazy Lixxin singlen. Bändin albumi ilmestyy huhtikuussa. :) Ah, ruotsalaiset <3

Imperiumi.net

Aion noudattaa työpaikkaohjaajani neuvoa tekemällä listan omista unelmista. Jokaisen kannattaisi tehdä sama. Ohje: Listaa 100 unelmaa paperille ja arkistoi. Vuosien päästä otat paperin esille ja huomaat toteuttaneesi monta unelmaa. Tämä tarina on tosi.

Tänään vielä ohjelmassa pakkaamista viikonloppua varten. Pitäs tehdä pari muutakin asiaa, kuten siivota. Kämppis tulee varmaan viikonloppuna takaisin. Lähden huomenna töiden jälkeen Kuopioon ja lauantaina sitten Reckless Loven keikalle. Paikalle on tulossa paljon kavereita. Oon varma, että tulee hauska ilta.

Reckless Story: 2nd coming!

Jatkan juttusarjaani Reckless Lovesta, koska huomenna, 9. maaliskuuta, tulee tasan 7 vuotta täyteen siitä, kun näin bändin ensimmäisen kerran. Huomenna en ehdi kirjoitella vuosipäiväpuheita, koska lähden katsomaan Dirty Dealersia Redneckiin.

...

Edelleen eletään kevättä 2005. Puijon keikan jälkeen innostuin niin kovin bändistä ettei voinut tehdä mitään muuta kuin mennä katsomaan bändi uudestaan.

...

Vuorossa Jynkän monari (Kuopio) 9. huhtikuuta 2005, "Bändien viemää" niminen tapahtuma. Ilta oli yksi mystisimmistä tähän mennessä. Olimme bussilla tulossa erään hiihtoseurueen kanssa takaisin Kuopioon. Allekirjoittaneella oli hirveä paniikki siitä, ehtiikö hän nähdä bändin. Bussi pysähtyi Abc:llä ja isäni oli odottamassa auton kanssa. Sanoin, että ”Nyt pian matkaan, että ehdin.”

Ihan turhaan hätäilin, keikkapaikalle saavuttuani siellä ei soittanut vielä mikään bändi, onneksi. Ja muutenkin ensimmäiset bändit eivät olleet niin loistavia; Frigid, Mustekala Dexter ja Dominonappulat sekä The Evolution.

Illan pääesiintyjä, Reckless Love, johon kuuluu blondi apina, kiharapehko, ankkabasisti ja hevilettirumpali. Tästä keikasta en muista paljoa. ”Smile” (Smile For A Little While) kappaleessa piti laskea ”baby” sanoja. Keikan jälkeen olin koko ajan jonkun bändin jäsenen kimpussa. Kehuin Ollin hiuksia ja lauluääntä ja ties mitä.

Kuulin Sallan ja Nooran kysyvän koulukeikasta, joka olisi heidän koulussaan Hatsalassa. Olimme pihalla odottamassa kyytiä ja kaverini Ira kysyi Perryn ”taiteilijanimen” alkuperää. Hän mainitsi ”Almost Famous” – elokuvan ja The Beatlesin. Penny Lane esiintyy elokuvassa ja on myös The Beatles -yhtyeen kappale. Perry on muunnos kitaristin oikeasta nimestä.

Reckless Story: How it all began?

Ensi viikolla tapahtuvan 7. vuosipäivän kunniaksi ajattelin aloittaa uuden juttusarjan.

Tämä juttusarja kertoo minulle tärkeästä yhtyeestä, Reckless Lovesta. Luvassa siis mm. keikkamuistelmia, mitä ajatuksia ja tunteita bändi on herättänyt vuosien varrella, sekä hassun hauskoja kuvia tottakai.

....

Ensimmäisessä merkinnässä valaisen hieman taustaa, kuinka tutustuin bändiin sekä heidän ensimmäisestä näkemästäni keikasta. 

Älkää kiinnittäkö liikaa huomiota oikeinkirjoitukseen tai kirjoitusasuun. Sisältö on tärkein :)

ENJOY!

....

Tämä tarina on tosi:

Oli vuosi 2005, kun näin Reckless Loven ensimmäisen kerran. Tämä on ala-asteelta tuntemani ystävän ansiota. Hän joskus muinoin (v. 2004 loppupuolella) näki bändin edesmenneeltä paikalliselta Starvisio TV-kanavalta, ja Perry Lane oli jäänyt erityisesti mieleen, joka oli nimenomaan kitaristin kiharoiden sekä taiteilijanimen ansiota.

Kävimme Iran kanssa samaa yläastetta ja olimme myös samalla luokalla. Hän kertoi nähneensä kyseisen bändin TV:ssä. Kiinnostuin kovasti ja päätin kotona käydä heidän nettisivuillaan. Katsoin kuvia bändistä haltioituneena ja ajattelin: ”Onpas hyvännäköinen basisti.”

Jonkun ajan päästä kävin kommentoimassa vieraskirjaan ja huomasin samalla tulevia keikkoja, ”9.3.2005 – Mäkihypyn maailmancup / Puijo”. Sinne täytyy ehdottomasti lähteä katsomaan millainen bändi on kyseessä.

Vihdoin koitti se ilta. Soitin Iralle, että olemme juuri perheeni kanssa lähdössä kotoa (kun hän oli myös tulossa katsomaan sitä bändiä). Pian olimme jo alueella ja etsimme lavaa. Oli jäätävän kylmä. Lava oli valkoisessa teltassa, jota lämmittivät vaivaiset kaksi lyhtyä ja spottivalot. Muu perheeni meni katsomaan mäkihyppykisoja, päätimme Iran kanssa jäädä telttaan. Istuimme lavan reunalle odottamaan.

Ensimmäisenä näin rumpalin olevan teltassa, pian telttaan tuli kuvista tuttu blondi, Olli sekä kiharahiuksinen mies, Pepe. Tunnistin heidät kun kävelivät ohitsemme ja sanoin blondille: ”Moi Olli”, kuului takaisin ”Moi!” sanoi Olli takaisin. Pian basisti Jallekin näkyi lavalla säätävän instrumenttiaan. Pepekin hyppäsi lavalle ja alkoi virittää kitaraansa.

Keikka alkoi ilotulituksen jälkeen. Ihmiset kerääntyivät valtavana massana telttaan halutessaan selvittää metelin alkuperän. Ensimmäinen kappale: ”We Want You”. Heti ensimmäisellä kerralla osasin kertosäkeistön sanat: ”We are Reckless Love, we want you..”

Ensimmäinen yhteiskuva!!!!

Perheeni oli myös katsomassa keikkaa jossain teltan takana. Äitini ei kestänyt paria kappaletta pidempää, vaan lähti odottamaan autolle. Myöhemmin hän kertoi, että blondi laulaja oli jäänyt hyvin mieleen. Veljeni ja isäni sentään katsoivat keikan loppuun.

Keikan jälkeen, kun teltta oli tyhjentynyt, veljeni tuli sanomaan, että täytyy lähteä kotiin. Lopuksi vielä kiitin keikasta ja sanoin, että varmasti nähdään vielä.