Mikä tässä viikossa oikein mättää? Maanantaina oli ystävänpäivä eli toisinsanoen vuoden turhin päivä (mukaanlukien kaikki muutkin merkkipäivät). Se päivä, jolloin jaetaan rakkautta ystäville, joihin ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan. Ihan kuin sitä ihmistä oikeasti kiinnostaa mitä toiselle kuuluu. Miksei ystävänpäivän sijasta juhlisteta vihamiehen päivää ja syntymäpäivän sijasta jonkun kuolinpäivää? Tulisi hupia tähänkin elämään.
Pakkasesta...
Eilen äiti tuli herättelemään minua ylös. Kertoi ulkomittarin näyttävän -37ºC. Säälin niitä ihmisiä jotka joutuivat rekan lavalle heittelemään karkkeja, ja niitä jotka on ottamassa niitä kiinni. Hullua touhua.
Pakko se on uskoa että helmikuu on vuoden kylmin kuukausi. Pitkään aikaan ei ole ollut näin kovat pakkaset. "Tunnustan ja ennustan ja pahempaa on luvassa" tapasi Putouksen edelliseltä kaudelta tuttu "Mr. Aimo Ala-Mansikka" aka Jukka Rasila sanoa. (Hauska ohjelma muuten)
Julkisesta liikenteestä...
VR tunnetaan myöhästelevistä junista. En tiedä milloin tämä perinnä alkoi, mutta matkustajan olisi hyvä älytä varata tarpeeksi aikaa, jos aikoo ehtiä sovittuun tapaamiseen. Lähtee vaikka jo edellisellä junalla, ihan varmuuden vuoksi. Opiskelijana olen jo tähän tottunut. Matkalla on hyvää aikaa nukkua, kuunnella musiikkia, lukea kirjaa tai tehdä vaikka ristisanatehtäviä, tai vaihtoehtoisesti leikkiä kannettavalla tietokoneella (jos sellaisen omistaa).
Tässä eräs hauska linkki:
Pakkaseen turhautuneen konduktöörin kuulutus junassa: "Tulisi kesä ja kärpäset!"
Meillä kävi viime sunnuntaina niin, että matkalla Lappeenrannasta takaisin Kuopioon, toinen auto sammui Juvan ABC:n jälkeen. Myöhemmin kävi ilmi, että pakkasneste(?) oli tarkoitettu max. -20ºC ja pakkasta oli reippaasti sen yli. Auto hinattiin Varkauteen.
Olen saanut lukea myös reistailevista linja-autoista. Luultavasti tästä samasta syystä on bussivuoroja jouduttu perumaan kun autot leviävät tielle. Eli voidaan sanoa että "auto laski allensa".
Allekirjoittaneen huomio: Minä en tiedä autoista mitään, joten jätän pätemisen ammattilaisille.
Ja mitä tästä opimme? Älkää lähtekö ikinä mihinkään!
Se siitä paasauksesta sitten...
Suihkunraikkaana ryntäsin suoraan koneelle kirjoittamaan. Prinsessa on lähes valmiina iltaan. On tässä vielä aikaa valmistautua. Olen siis lähdössä katsomaan lempibändiäni Reckless Lovea Kuopion Armakseen. Vuodesta 2005 olen heidän menoaan seurannut ja nähnyt lähes puolisensataa keikkaa.
Päivän biisi: Reckless Love - Badass
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei sinä anonyymi, jätäthän nimimerkkisi viestikenttään.
Ei asiatonta kirjoittelua, kiitos!
Hey anonymous, use a nickname, please.
No irrelevant comments.