On the road in UK - Nottingham

:: Reckless Love, Mallory Knox & Rock City, Nottingham 13.10.2012 ::

Heräiltiin kymmenen aikoihin. Sian toi kahvia. Lähdimme aamupalalle läheiseen ravintolaan, traditional English breakfast: pekonia, kananmunaa, makkaraa, papuja, sieniä, toastia... En ehkä pystyisi syömään sellaista joka aamu, mutta tällä kertaa söin kaikki :)

Aamupalan jälkeen menimme hetkeksi Sianin luokse, ennen kuin lähdimme taksilla Norwichin asemalle. Sieltä hyppäsimme Lauran kanssa junaan, joka vei meidät Nottinghamiin. Matkalla kuuntelimme musiikkia ja nukuimme.

Perillä olimme 14.30. Kävelimme Rachelille. Oli mukava päästä perille. Rachel otti meidät ilolla vastaan. Myös Cayleigh saapui jonkin ajan kuluttua. Aloimme valmistautua iltaa varten.

Tilasimme taksin, koska emme jaksaneet kävellä Rock Cityyn. Siellä oli kaksi lämppäriä, Mallory Knox oli soittamassa kun saavuimme. Ostettiin juomat, otettiin kuvia... Yleisöä oli paljon.

Vasemmalta: Rachel, Laura, minä, Scotty & Kerry

Vasemmalta: Minä, Cayleigh, Julia, Kaye & Laura

Keikka alkoi. Pepellä oli päässään silinteri. Odotin, että he soittaisivat Speedin' ja niin he soittivat. Tuli taas hypittyä kuin mikäkin hullu. Taisin tirauttaa kyyneleetkin jossain välissä. Keikan jälkeen menin juttelemaan Reckless Loven ääniteknikon, Jannen kanssa ja totesin, että Rock Cityn keikka oli paras näistä kaikista kolmesta, joilla olin ollut. Hän oli samaa mieltä.

Menimme tyttöjen kanssa ulos ottamaan Reckless Loven poikia. Jonkun aikaa odoteltuamme he tulivat. Otimme kuvia ja juttelimme höpöhöpöjuttuja.

Aikamme rupateltuamme Janne kysyi jatkopaikkaa, Salutation Inn. Sinne siis. Pieni paikka, paljon ihmisiä. Ahdasta, kuumaa... Ei loppujen lopuksi haitannut. Pepe, Jalle ja Janne saapuivat paikalle. Tilattiin oluet, tanssittiin ja pidettiin hauskaa. :)



Oli aika lähteä. Jalkoihin sattui. Menimme syömään läheiseen pikaruokalaan. Tilasin kebab-ranskalaiset valkosipulimajoneesilla. Siihen tuli lisäksi hampurilainen. Tulee ihan vesi kielelle kun ajattelee...

Lähdimme kävelemään Rachelille. Minä ja Cayleigh kävelimme ilman kenkiä Rachelille. Mahtava ilta. Thank you.


___


:: JETTBLACK & Night By Night at Rock City (Rescue Rooms), Nottingham 14.10.2012 ::

Heräsimme kymmenen aikoihin. Lähdimme Sunday Roastille Englannin vanhimpaan pubiin, "Ye Olde trip to Jerusalem". Terveellinen aamupala.

Yammyyy...

Masut pullollaan menimme hetkeksi takaisin Rachelin luo ja lähdimme luistelemaan.

Matkalla jäähallille vastaan käveli kaksi mieshenkilöä, kuului: "Moro!". Nauroimme katketaksemme, kun tajusimme ketä he olivat. Jalle ja Pepe!

Luistimet oli painavempia kuin Suomessa. Tarjolla ei ollut kuin kaunokkeja. Katselin huvittuneena muita luistelijoita. Etenivät haparoiden. Itse olen pienestä pitäen osannut luistella. Kaunokit minulla oli jonkun aikaa, mutta siirryin niistä pian tavallisiin luistimiin.

Olin jo kierrosta edellä, kun muut olivat luistelemassa vasta ensimmäistä kierrosta. Luistelimme ehkä noin tunnin ajan. Kun tulimme takaisin Rachelille, joimme teetä ja söimme herkkuvoileipiä.

Lähdimme Rachelilta juomaan yhdet erääseen baariin, jonka nimeä en nyt muista. Jatkoimme siitä sitten Rescue Roomsiin (Rock Cityn alakerta, pienempi kuin edellisen illan keikkapaikka).

Olin tilannut lipun etukäteen, mutta en saanut "normaalia" lippua mukaani, en edes leimaa. Pääsin sisään varausnumeron avulla. Tylsää. Sisälle käveltyämme näin Chrisin (New Generation Superstarsin ex-rumpali) paitamyyntipisteellä. Rynnistin halaamaan häntä. Melkein itkin. Tiesin, että Chris oli EHKÄ tulossa, mutten osannut odottaa sitä oikeasti.

Chris

Kävin Lauran kanssa hakemassa oluet ja jatkoimme Chrisin kanssa juttelemista. Hän haki minulle toisen oluen. :) Night By Night soittaa taustalla, mutta en pystynyt keskittymään sen katsomiseen.

Pyörähdän Jettblackin paitamyyntipisteellä hamuamassa pinssejä ja muuta krääsää. Olin jo kaivamassa rahojani, kun mies sanoo: "Don't worry..." ja ojentaa minulle 4 kpl Jettblack pinssejä FOR FREE!

Kun bändi tuli lavalle, juoksin yleisöön suomenlippu kädessäni. En ole koskaan ollut niin innoissani. Ensimmäinen kappale oli "Two Hot Girls". Tottakai menin sekaisin, koska olin toivonut sitä.

Koko keikka oli hurja, heilutin suomenlippua. Osasin kaikki kappaleet. Hivuttauduin keikan puolessa välissä toiseen riviin basisti Tomin puolelle. Minulta loppui kamerasta akku kesken "Prison Of Love":n. Se on yksi parhaimmista kappaleista uudella albumilla.

Keikan jälkeen Chrisin tyttöystävä Rose otti yhteiskuvat minun ja Jettblackin poikien kanssa. Sanoin jokaiselle tämän olleen minun ensimmäinen Jettblack-keikka ja kerroin rakastavani bändiä. Kuvien lisäksi pyysin nimikirjoitukset molempiin levynkansiin.

Jon

Will

Matt

Tom

Tapasin uudelleen (Trash Festeissä edellisenä viikonloppuna) myös Night By Nightin kitaristin, Benin. Hän oli iloinen nähdessään minut Englannissa.

Chris ja Rose lähtivät, jäimme tyttöjen kanssa vielä hetkeksi baariin. Matt kutsui meidät takahuoneeseen. Kävelimme Lauran ja Cayleighin kanssa hänen perässään.

Takahuoneessa tapasin kaikki Jettblackin pojat. TV:stä tuli "Snakes on a plane". Kommentoimme sitä huonoksi elokuvaksi. Tom otti meistä kuvia, vahingossa videonkin. Oli tosi mukava jutella bändin poikien kanssa.

En muista kellonaikaa, kun poistuimme takahuoneesta. En ehtinyt hyvästellä poikia. Aloin itkemään hullun lailla, kun menimme samaiseen pikaruokalaan, jossa olimme olleet edellisenä yönä. Laura soitti Jettblackin basistille, Tomille ja antoi puhelimen minulle. Itkin kahta kauheammin, kun sain kyyneleiden takaa sanotuksi ikävöivän heitä.



:: Last days in Nottingham ::

Keikan jälkeinen aamu oli todella hehkeä. Heräiltiin kymmenen aikoihin.Olin nukkunut ehkä 5-6 tuntia ja olin virkeä. Cayleigh lähti ennen meitä.

Rachelin poikaystävä Jonny (soittaa bändissä nimeltä Suicide Tuesday) tuli kotiin kuuden aikoihin. Oli kamala nälkä. Rachel laittoi salaattia, Jonny teki maailman parasta omelettia. Siinä oli sieniä, juustoa ja makkaraa. Chilli darrapäivä meni loistavasti. Katsoimme suklaakakun ääressä Rock Of Ages-elokuvan.

Seuraavana aamuna (tiistaina, päivä ennen lentoa) Rachel nousi ylös aikaisin ja lähti töihin. Nousimme Lauran kanssa kymmeneltä. Jonnykin oli jo lähtenyt. Lauralla tuli kiire töihin. Jäin itse vielä pariksi tunniksi. Söin rauhassa aamupalaa ja katsoin Paavo Pesusientä.

Pakkasin loput tavarani ja lähdin kävelemään kohti Nottinghamin rautatieasemaa. Vedet nousi silmiin, kun ajattelin, mitä kaikkea mahtavaa oli tapahtunut parin päivän sisällä.

Saavuin asemalle. Ostin kahvia ja suklaaleivoksen. Laitoin viestiä AJ:lle (New Generation Superstarsin laulaja Aaron James), että juna menee Leicesterin kautta ja voisin poiketa kaupungilla. Hän luuli sitä vitsiksi. :D Näimme Leicesterin asemalla, AJ tuli autolla. Menimme kahville ja juttelimme kaikesta. Kierrettiin hetki kaupunkia. Käveltiin läpi isojen ostoskeskusten.

Aaron sanoi, että jos olisin ilmoittanut aikaisemmin tulostani, hän olisi voinut ottaa töistä vapaata ja näyttää minulle kaupunkia. Hän heitti minut takaisin asemalle. Oli kaksi minuuttia aikaa ehtiä Stanstediin menevään junaan ja hyvin ehdinkin. Matka meni hitaasti...

Kun saavuin lentokentällä, laitoin Aaronille viestiä, että olin päässyt perille. Laitoin myös porukoille viestiä. Noin 12 tuntia lähtöön aikaa. Asetuin Ryanairin vastaanottotiskin edustalle. Kieristelin lattialla saadakseni hyvän asennon, jotta saisin unen päästä kiinni. Söin välillä eväitä. Nukuttuani hetken heräsin neljän maissa ja huomasin vastaanottotiskin avautuneen. Edessä oli jono ihmisiä jonottamassa lentoaan.

Söin loput evääni, kävin siistiytymässä ja menin itsekin jonottamaan. Sain matkalaukun pois käsistäni ja lähdin turvatarkastukseen. Sen läpi päästyäni menin odottamaan, jotta portti lennolle aukeaisi. Kiertelin taxfree alueen läpi. Harmittelin, koska en voinut ostaa mitään tuliaisia. Kävin hetken tietokoneella päivittämässä tilannetta. Ostin aamupalaksi sandwichin ja mehua.

Gate #44 ilmestyi taululle. Kävelin pikavauhtia, jotta pääsisin ensimmäisten joukossa koneeseen. Ei oikeastaan ollut väliä, koska matkustin yksin. Minua väsytti ja oli edelleen nälkä. Aloin heti nousun jälkeen nukkumaan, vieressäni istuva tyttö torkkui myös.

Olimme perillä klo 12.10 Suomen aikaa. En ehtinyt junaan, soitin äidille tulevani bussilla. Odotin matkalaukkuni ja juoksin Tampereen keskustaan menevään bussiin. Ehdin juuri ja juuri. Soitin Nikelle, juteltiin koko matka aina linja-autoasemalle asti.

Ostin asemalta kahvia ja sämpylän ja hyppäsin Kuopioon menevään bussiin. Oli ihana päästä viimein kotiin. Haikeana muistelen reissua.

___

Olen niin onnellinen siitä, että:
- Lähdin yksin Englantiin
- Minulla on ystäviä, joiden luona yöpyä, joiden kanssa juhlia ja kierrellä kaupunkia
- Sain nähdä kaksi lempibändiä maassa, jonka aksenttia ja ihmisiä rakastan yli kaiken
- Pääsin viimein Nottinghamiin
- Näin Chrisin, koska hän on yksi ihanimmista ihmisistä joita tiedän :)

Kaikki oli sen arvoista. Ikävä jo takaisin...

___

On the road in UK - London & Norwich:
http://kingdomofspeedprincess.blogspot.fi/2012/10/on-road-in-uk-london-norwich.html

Reppu ja reissu(mies)nainen

Jännittää niin paljon etten osaa enää edes kirjoittaa...

Enää vuorokausi Trash Festiin!!! Keikkalippu ja yöpaikka kunnossa, pakannutkin olen. Sen kummempia miettimättä lähden huomenna aikaisin matkaan. Tulee mahtava viikonloppu. Sunnuntaina jatkan Helsingistä suoraan Tampereelle, josta on sitten helppo hypätä keskiviikkona lentokoneeseen.
 

mamatrash.com


Viikko ennen varsinaista syyslomaa olisi vielä koulua, mutta minäpä karkaan 10. lokakuuta viikoksi Englantiin. :) Bye bye Finland!

Tämän enempää en keksi kirjoitettavaa. Matkan jälkeen kirjoitan yksityiskohtaisemman reissuraportin erikseen Trash Festistä & Englannin reissusta.

Kerron nyt lyhyesti kuvin mitä tuleva reissu pitää sisällään:

Junamatkailua...

Hieman lentämistä... (Photo: MINÄ)

Valokuvailua... (Photo: Jenna Jansson)

Keikkajonotusta... (Photo: MINÄ)

ja ennen kaikkea keikkoja.

JETTBLACK (UK)

...

TÖTTÖRÖÖ SUCKERS!

Nyt on taas aihetta kirjoittelulle, koska MEITSI LÄHTEE ENGLANTIIN!

No en ihan pian, mutta parin kuukauden päästä. Tarkalleen ottaen 10. lokakuuta. Viikon reissu tietää matkustelua, bileitä ja sekoilua kavereiden (sekä bändien) kanssa ja mikä tärkeintä, keikkoja.

Kysyin jo alustavasti yöpaikkaa Lontoosta. Onneksi Englannissa on niin paljon kavereita, ettei ole ongelmakaan sitä löytää. Ei haittaa vaikka joutuisi nukkumaan jonkun sohvalla.

Reckless Love aloittaa Britannian kiertueensa Lontoon Barflysta 4. lokakuuta, jossa he soittavat joka viikko aina kuun loppuun asti. Viikko kiertueen aloituksesta on minun aikani ensimmäistä kertaa kokea Barfly (=baarikärpänen).

En tiedä millainen sää Englannissa on lokakuussa, mutta viime kerralla kävi loistava tuuri kun ei satanut yhtenäkään päivänä.

Lontoon keikan jälkeen suuntaan Nottinghamiin, katsomaan Reckless Lovea. Kuten jo kiertueaikataulusta näkyy, he soittavat Rock Cityssä 13. lokakuuta.

Kaiken hyvän lisäksi JETTBLACK, bändi, jota en ole nähnyt vielä aiemmin livenä, soittaa Rock Cityssä seuraavana päivänä, lokakuun 14. päivä. Sinne siis!!!

Kunhan keikkaliput, yöpaikat ja muut tärkeät asiat on hoidettu, voin hyvillä mielin lähteä matkaan, tällä kertaa yksin. :)

...

Viime Englannin reissun raportti:
http://kingdomofspeedprincess.blogspot.fi/2011/12/londons-calling.html

Tässä ennen julkaisemattomia kuvia Reckless Loven ja sitä lämmitelleen brittiläisen The Dirty Youthin keikalta Lontoon O2 Academy Islingtonista 26. marraskuuta 2011

The Dirty Youth at O2 Academy Islington, London 26.11.2011

The Dirty Youth

Danni Monroe from The Dirty Youth at O2 Academy Islington, London 26.11.2011

Reckless Love at O2 Academy Islington, London 26.11.2011

Reckless Love at O2 Academy Islington, London 26.11.2011

JETTBLACK vs. Reckless Love

Eilen julkaistiin Jettblackin Englannin kiertue. Se alkaa Reckless Loven kiertueen alkamisen jälkeen viikkoa myöhemmin. Kiertuepäivämäärät menevät osa päällekkäin, mutta en välitä.

Tänäiltana on Jettblackin loppuunmyyty levynjulkaisukeikka Lontoon Borderlinessa. Esiintymässä ovat myös Meansteed, Night By Night sekä suomalainen Barbe-Q-Barbies. Jettblackin levy julkaistaan Englannissa 4. kesäkuuta ja Suomessa näillä näkymin 13. kesäkuuta.

Tässä kokonaisuudessaan sekä Reckless Loven, että Jettblackin kiertuepäivämäärät ja paikkakunnat. Keikat, joille olen mahdollisesti menossa, on alleviivattuna. (JETTBLACK oranssilla).

4th - Barfly – London
5th - The Corporation – Sheffield
6th - Academy 2 – Newcastle
7th - Cathouse – Glasgow
9th - The Cellar – Southampton

10th - Sugarmill – Stoke
10th - The George - Andover

11th - Barfly – London
11th - Camben Underworld - London

12th - The Waterfront – Norwich
12th - Joiners - Southampton

13th - Rock City – Nottingham
13th - Bogiez - Cardiff

14th - Rock City - Nottingham

15th - Club Academy – Manchester

16th - The Fleece – Bristol
16th - The Stereo - York

17th - Sub 89 – Reading
17th - Trillians - Newcastle

18th - Barfly – London
18th - Voodoo - Belfast

19th - The Pint - Dublin

20th - Cockpit – Leeds
20th - Zanzibar - Liverpool

21st - Academy 2 – Oxford
21st - Sladerooms - Wolverhampton

23rd - Cavern – Exeter
24th - The Haunt – Brighton
25th - Barfly – London

Reckless Love & Jettblack (2010)

Hail to the Great B!

Kerron nyt hieman suhteestani kuningaskuntaan, Englantiin.

Englannin historia ei ole minulle tuttu. Olen bändien ja ihmisten kautta ihastunut maahan. Ja se aksentti.. Ennen en pitänyt brittiaksentista lainkaan. Minua kiehtoo myös vanha arkkitehtuuri. Haaveena olisi joskus muuttaa Englantiin. Tiedä sitten mitä tekemään. Kaikki ovet on avoinna.

Kun meikäläisellä oli vielä profiili MySpacessa, siellä tuli törmättyä mielenkiintoisiin ihmisiin ja artisteihin. Se oli muistaakseni 2009 vuoden alkupuolta, kun juttelin New Generation Superstars bändin rumpalin, Christopherin kanssa sivustolla.

Bändi esiintyi samana vuonna Trash Fest-nimisessä tapahtumassa Helsingin Gloriassa. Sinä vuonna se sitten iski, "Great Britain -obsession". Saman vuoden syksyllä kävimme yllätysreissulla Englannissa ystäväni Iran kanssa.

New Generation Superstars esiintyi Dudleyssa JB's nimisessä baarissa. Yllätimme bändin totaalisesti, koska emme kertoneet tulostamme kellekään muulle, paitsi bändin managerille Shellylle.

Kaupunki, jossa haluaisin vierailla on Nottingham. Se sijaitsee vapaasti suomennettuna itäisessä keskimaassa (East Midlands). Mitä Nottinghamista olen kuullut, sitä voisi verrata Tampereeseen. Rockcity.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nottingham

Hard Rock Hell VI - 29.11.-3.12.2012 

Hard Rock Hell sisäfestarin tapahtumapaikkana on Walesin Prestatyn. Reckless Love esiintyi siellä viime vuonna.

Jettblack on ollut jo parin vuoden ajan yksi lempi(britti)bändeistä. Vain heidän takiaan tekisi mieli mennä noille festareille tänä vuonna. Suunnitelmissa kuitenkin on, että menisin katsomaan Reckless Lovea Englantiin lokakuussa, joten festari on ajankohtana sekä sijaintina sopimaton.

Download on myös festivaali Englannissa, jonne haluaisin. Reckless Love esiintyi Downloadissa viime vuonna ja on siellä myös tänäkin vuonna. Download Festival alkaa 8. kesäkuuta. Päivä jälkeen Mötley Crüen keikan. Eli no can do.

Jettblack

Brittiläinen rockyhtye Jettblack julkaisee toisen albuminsa kesäkuussa. Albumin nimeä kantava single "Raining Rock" ilmestyi eilen, 8. toukokuuta 2012. Singlellä vierailee Ian Paice, joka tunnetaan mm. Deep Purplen rumpalina.

 

London's Calling

22.11. Suolahti-Jyväskylä-Tampere

Matka alkoi jo tiistaina. Lähdin opistolta aikaisemmin, että ehdin Tampereelle menevään junaan. Illalla kävimme hieman Hällässä lauleskelemassa. Olin yötä Mimosan luona.

23.11. Pirkkalan lentoasema, Tampere

Lento lähti 15-20 minuuttia myöhässä. Se ei onneksi vaikuttanut meidän aikatauluun juurikaan. Lentokoneessa asetuimme hyville paikoille. Lento meni nopeasti Steel Pantheria kuunnellessa.

Päästyämme Stanstedin lentokentälle olimme EasyJetin bussin kohti Lontoon keskustaa. Päätepysäkki oli Baker Streetilla. Kadun toisella puolella näkyi The Beatles -kauppa.

Hotellin metsästäminen oli kamalaa. Vastaanottopiste oli eri rakennuksessa, mutta onneksi kävelymatkan päässä hotellista. Hotellin nimi oli Phoenix Heights by Bridge Street. Se sijaitsi alueella, jossa korkeita lasisia pilvenpiirtäjiä. Kunnon pörssialuetta.

Huoneisto oli 9. kerroksessa. Siihen sisältyi 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja kylpyhuone kylpyammeella. Mikään ei voittanut näköalaa parvekkeelta. Tien toisella puolella Hilton Hotel.

24.11. Turistilointia

Seuraavana päivänä päätimme katsella nähtävyyksiä.

Trafalgar Squarella ihmiset halusi ottaa kuvia meistä.

- Piccadilly Circus

- Buckingham Palace

WKD Original Vodka Blue oli hyvää!!!!! Vähän kuin Smirnoff Ice mutta parempaa.

KFC oli pikaruokaravintola, jossa herkuttelimme ison purkillisen friteerattuja kananpaloja, ranskalaisia, maissia, 2 litran pullo coca-colaa ja jotain tuoretta salaattia.

Itsepalvelukassat olivat hämmentäviä, mutta loppujen lopuksi yllättävän helppokäyttöisiä.

25.11. Lisää turistilointia & shopping

Ensimmäisenä etappina oli London Bridge. Matkalla näimme näimme paljon kaikkea kivaa. Meni varmaan pari tuntia ennen kuin näimme itse London Bridgen :D

”Merirosvolaiva”

Sisäänpääsy London Bridge Experienceen oli liian kallis, joten ei menty sinne.

Sama homma oli The London Dungeonin kanssa. Kävimme kuitenkin ostoksilla London Dungeon Shopissa >:)

London Bridgen nähtyämme lähdimme suoraan Camden Towniin. Kukaan ei voi olla rakastumatta siihen kaupunginosaan. Paljon rock ja goottihenkisiä kauppoja. Pääkadun julkisivut olivat mahtavia.

Olisin halunnut käydä Electric Ballroomissa. Electric Ballroom on ollut olemassa vuodesta 1938. Joka kuun ensimmäisenä perjantaina järjestettävä Inferno klubi on kahdessa eri kerroksessa. Toinen puoli on sekoitus goottia, darkwarea, goottirockia, electro-industrialia, toinen kerros taas on omistettu klassiselle rokille ja metallille.

Törmättiin käytettyjen levyjen kauppaan. Löysin sieltä The Wildheartsin promolevyn.

Tapasimme Piccadillyssa Astridin & hänen kaverinsa Dianan. He olivat tulleet Itävallasta. Lähdimme kaljalle. Yritimme löytää Sohosta sopivaa pubia, johon mahtuisimme. Kaikki olivat täynnä. Löysimme kuitenkin jonkun baarin, tilasimme juomat ja menimme istumaan terassille. Maistoin inkivääriolutta. Hyvää :)

“Grocery Stories” by Diana

Illan päätteeksi kävimme vielä King’s Crossin asemalla. Harry Potter elokuvasta tuttu "Platform 9 ¾" oli pettymys.

26.11. Hail to the Merry Metal!

Kello soi 9.30. Tarkoitus oli tavata Astrid & Diana klo 12.00 Green Parkin Hard Rock Café:ssa. King's Crossilla oli sattunut jokin onnettomuus ja asema suljettiin. Jouduin odottelemaan tyttölöitä jonkin aikaa. Loppujen lopuksi he ottivat taksin ja kävelin Green Parkin asemalta HRC:n. Turistirysä oli sekin. HRC:n alakerta oli kiinni. En tajunnut, että sinne pääsee 20 minuutin välein. Ostin kuitenkin shopista "Backstage"-passin ;)

Päätimme HRC:n jälkeen lähteä pikapikaa Islingtoniin ja keikkapaikalle O2 Academyyn (eri kuin O2 areena). Ostettiin juomaa ja syömistä Sainsbury’sta ja menimme jonottamaan noin klo 14 aikaan. Ihmisiä oli ennen meitä n. 6.

Ennen kun kävin ottamassa kuvan keikkaseinästä, eräs paikallinen teinipoika kysyi minulta liukuportaissa: ”Are you a punk?”, katsoin poikaa hämmästyneenä ja sanoin: "No". :D

Muutama tunti jonotettuamme ihmisiä oli kertynyt jo melkoinen määrä :)

Pääsimme sisään klo 19 aikoihin. Takit narikkaan heitettyämme juoksimme suoraan yläkertaan ja saliin. Parhaat paikat. Matkaseuralaiseni Henri & Venla asettuivat vasempaan reunaan Jallen eteen ja minulla oli paikka lempikitaristini Pepen edestä. ;)

Lämppärinä toiminut The Dirty Youth oli hyvä, vaikkei yleisö ollut kovin innostunut. He soittivat n. puolituntisen setin. Bändin laulaja Danni Monroe on älyttömän kaunis.

Reckless Loven Lontoon keikka oli kaikista näkemästäni 50:stä keikasta parhaimpia. En tiedä johtuiko se ihmisistä, kaupungista vai keikkapaikasta. Tunnelma ei hirveästi eronnut Suomalaisista baarikeikoista. Katselin ihmisten haltioituneita ilmeitä seuratessaan Reckless Loven energistä lavatykitystä. Yleisöstä lähti ihan tajuton meteli. Kaikki huusivat ja kiljuivat. Minä hikoilin kuin pieni sika. Järjestysmiehet jakoivat vettä eturivin ihmisille.

Dirty Dreams omistettiin puumanaisille.

Olli spiikkaa seuraavan biisin: "Who knows the title of that song...? Who knows it...? What's that?". Olli ojentaa mikin minulle ja huudan kovaan ääneen: ”ROMANCE!!!”

Karjuntani päätyi myös videolle:

Encore oli seuraavanlainen: Switchblade Baby, Beautiful Bomb & One More Time.

Ennen koko Lontoon reissua sovimme Facebookissa Jettblackin basistin Tom Wrightin kanssa, että hän tuo bändin uuden paidan minulle :)

Ja niin Reckless Loven keikan jälkeen näin Tomin keskellä tanssilattiaa. Mies tunnisti minut, vaikka emme ole koskaan aiemmin tavanneet. Piteli paitaa kädessään. Olin onnesta soikeana ;D Tom pyyteli anteeksi, että  hänen bänditoverinsa oli ottanut vääränkokoisen paidan mukaansa. Puin paidan päälleni ja se sopi täydellisesti. Englantilainen S-koko. Tiedustelin muita bändin jäseniä ja Tom sanoi Willin olevan paikalla.

Pian järjestysmiehet alkoivat ajaa jengiä alakertaan. Ostettuani Reckless Loven uuden uutukaisen paidan ja juteltuani hieman Dirty Youthin laulajan kanssa, lähdimme narikalle. Alakerrassa kiitin vielä Tomia paidasta ja mies lupasi, että Jettblack tulee Suomeen kun seuraava albumi julkaistaan. Parempi pitää lupauksensa ;)

Takit otettuamme menimme ulos odottelemaan Reckless Loven poikia. Ihmisen alkoivat hajaantua omille teilleen. Tunti odoteltuamme Hessu tulee hetkeksi ulos. Ennen keikkaa edessämme jonottaneet miehet pyysivät Hessulta nimmarit ja ottivat yhteiskuvat. "Ette pääse meistä eroon ulkomaillakaan", sanoi Venla. :)

27.11. Viimeinen päivä

Herättiin, yritettiin löytää paikka josta saa perinteistä englantilaista aamiaista mutta aamiainen päättyi viimeistään klo 12.

Kävelimme monta korttelia meinasi jo usko loppua kunnes löysimme sopivan hintaisen paikan. Kommenttini Fish & Chipseistä: Mautonta.

Menimme tunniksi vielä Piccadillyyn datailemaan ja löysin Claire'sta tähtikorvakorut.

Käytiin Subway ravintolassa. Chicken Teriyaki oli paljon parempaa kuin Suomessa. Paahdin ei tosin toiminut vaan patongit lämmitettiin mikrossa. Leivät jäivät pehmeiksi. Pieni miinus siitä.

Taisi olla kello 8 illalla kun lähdimme Baker Streetille ja etsimään bussipysäkkiä, jonka kautta pääsisimme takaisin Standstedin lentokentälle. Eräältä kadunlakaisijalta kysyttiin ja hän osasikin hyvin neuvoa. Ei tarvinnut pysäkillä kauan aikaa odotella kun pieni bussimme jo tulikin. Tunti ajeltiin ja kentällä etsimme istumapaikan, jossa voisimme viettää yömme.

28.11. Paluu arkeen

Perinteinen englantilainen aamiainen lentokentällä – en tykännyt pavuista enkä makkarasta. Toast oli kuivaa. Munakas ja pekoni olivat ihan ok.

Kentällä oli epämukava nukkua. Puin päälleni 8 paitaa kun oli niin kylmä. Oikeastaan yritin vain saada lisätilaa reppuuni, koska matkatuliaisia oli niin paljon.

Lento oli ajoissa. Ennen koneen nousua pennut kitisivät takana, olisi tehnyt mieli ampua pää irti. Paluumatka meni lähinnä nukkuessa. Suomeen tullessa oli kylmä ja lumi hämmensi minut kokonaan.

Ikävöin Starbucksia, Camden Townia, itsepalvelukassoja ja kohteliaita ihmisiä. Niin ja metroilla oli yllättävän helppo kulkea.

Rock 'N' Roll is The Devil's Music

Tällä viikolla kuulin brittiläiseltä kaveriltani, että Reckless Lovella on keikka Lontoossa 26. marraskuuta. Piti ottaa pari syvää henkäystä, ennen kuin käsitin asian :D

Myöhemmin viikolla ilmoitetut keikkapäivämäärät:

26th November, O2 Islington, London
27th November, The Basement Rock City, Nottingham
28th November, Academy, Newcastle
30th November, Cathouse, Glasgow
1st December, Limelight, Belfast
2nd December, Whelans, Dublin
3rd December, Hard Rock Hell Festival, Prestatyn

Teen kaikkeni, että pääsen Lontoon keikalle. Nottingham olisi myös mukava nähdä. Olemme suunnitelleet jo kauan, että kun bändi tulee Englantiin, menemme yhdessä keikalle. Voin jo silmissäni nähdä mitä se tulee olemaan. :D

Muuta viikolla tapahtunutta...

Tiistaina meinasin hermostua Kelalle... Mutta kaikki selvini, kun menin keskiviikkona käymään toimistossa. Kävin myös maistraatissa ja pankissa, kun olin kadottanut uuden pankkikorttini tunnusluvun :D Asioiden hoidon jälkeen shoppailin kauneus- ja hygieniatuotteita Sokoksen lahjakortilla. Värjäsin seuraavana päivänä tukkani :)

Sain hyväksymiskirjeen Keski-Suomen Opistoon "RokkiBreikki" -linjalle ;) Opisto sijaitsee Suolahdessa, joka on Google Mapsin mukaan vajaan 50 km:n päässä Jyväskylästä. Eikä sinne kulje muut kun linja-autot. No, eipä tuosta haittaa ole.

Kyllä sosiaalinen media on kummallinen paikka. Löysin "uuden" bändin nimeltä Chrome Division. Bändin riveissä soittaa Dimmu Borgirista tuttu Shagrath. Itse en DB:stä juuri välitä, mutta CD:n meininki iski kuin tulinen nuoli. Bändin tuorein ja kolmas levy "3rd Round Knockout" ilmestyi kesäkuun alkupuolella. Kun saan rahaa, hommaan ne kaikki :)

Kuopio Wine Festival 2011

Perjantaina alkoi vuosittaiset viinijuhlat Kuopion Matkustajasatamassa. En ole ikinä siellä vieraillut vaikka olen koko ikäni täällä asunut. En juuri perusta viineistä, mutta tänä vuonna täytyy mestat nähdä. Ja vain koska huomenna lavalle astelee Reckless Love. Myöhemmin illalla soittaa Francine ja Kotiteollisuus. Saa nähdä jäämmekö ihan iltaan asti.

Ennen keikkaa käyn Marian kanssa uimassa Väinölänniemellä, jos on hyvä sää. On luvannut sen viilentyvän. Toivottavasti ei kuitenkaan sada.